maanantai 12. marraskuuta 2007

Mainiota perjantaiseksiä

Viime perjantaina mentiin sitten ulos juhlimaan, kuten yleensä viikonloppuisin on ollut tapana. Mukana oli minä, Minna, Laura ja Terhi, jotka olen tuntenut jo yläasteelta. Ihanaa juhlimisseuraa, vaikkei noiden kanssa välttämättä jakaisi koko elämää.

Aloitettiin ravintolakierros Amarillosta, jossa oli siis tosiaan tarkoitus vain aloitella, mutta minun iltani sitten päättyikin ravintoloiden osalta sinne. Löysin nimittäin hauskaa seuraa. Mies oli minun ikäiseni, lyhyt tumma siilitukka ja aika paljon lihaa luiden ympärillä. Hän ei kuitenkaan ollut luotaantyöntävän, ankean tai militantin näköinen, vaan pikemminkin sympaattisen oloinen.

Onneksi mun kavereita oli mukana kolme, niin muut jatkoivat sujuvasti eteenpäin ja minä saatoin jäädä hieromaan lähempää tuttavuutta sivupöydän hämärissä. Menivät Highlightiin, kuten sain jälkeenpäin kuulla, ja Laura oli löytänyt sieltä seuraakin. Oltiin aloiteltu Terhin luona joten olin jo jonkin verran humalassa. Luotettavat lähteet kertovat kuitenkin, että kunhan en ole kaatumiskunnossa, osaan vähän vieraammassa seurassa skarpata sen verran, etten vaikut typerältä vaikka olisin vähän juonutkin.

Mainiota juttuseuraahan tuo mies oli. Istuttiin pöydässä ja pajatettiin vaan Petterin kanssa, kun kerran olin mennyt sille juttelemaan, ja tyttökaverit jäivät omaan pöytäänsä keskustelemaan ja katselemaan kunnes poistuivat. Pidin kovasti Petterin fyysisestä olemuksesta ja myös tavasta olla. Hän oli jotenkin tietyllä tapaa epävarma mutta ei silti pelokas, vaan myös rento ja odotti ihmisiltä hyvää. Kohtelias silti, antoi minun tehdä aloitteita, olisi varmaan jäänyt omaan pöytäänsä kaveriensa kanssa istumaan ellen minä olisi poiminut mukaan. Ja pidän siitä kun mies on minua isompi; pidempi ei tarvitse olla, mutta painavampi tai vahvempi mies on mukava. Tai ainakin pidin tästä ominaisuudesta Petterissä; ei minua kevyempikään mies välttämättä ole paha juttu ollenkaan. (Kuten sanottua, olen pitkä, ja jos odottaisin itseäni päätä pidempää miestä, saisin odottaa aika kauan, enkä ole muutenkaan tajunnut miksi miehen pitäisi olla sekä vanhempi että pidempi.)

Keskustelimme niitä näitä, töistä, opiskelusta (Petteri oli valmistunut pari vuotta sitten), harrastuksista (kävi ilmi että me molemmat tykkäämme käydä paljon live-keikoilla, vaikka musiikkimaut erosivat melko lailla) ja jopa tyttöystävistä ja poikaystävistä. Petteri oli eronnut muutamia kuukausia aiemmin melkein vuoden kestäneestä suhteesta, ja minä kerroin rehellisesti että olen ollut sinkkuna jo melkein vuoden eikä minulla ole kiire suhteeseen.

Jossakin vaiheessa Petteri sanoi pikaisesti heippa kavereilleen joiden kanssa oli tullut ravintolaan, ja me suuntasimme taksille. Ei ollut vielä kovin myöhä, joten emme onneksi joutuneet odottelemaan kauan. Säähän oli Stadissa perjantaina hirveä, eikä meillä tietenkään ollut sateenvarjojakaan. Kuka lähtee juhlimaan sateenvarjo laukussa? Ehdin joka tapauksessa palella melko lailla ja takki muuttui ikävän kosteaksi.

Noustiin taksiin ja taksissa pussailtiin. Petteri jotenkin haki hyväksyntää pusuillaan, ei vahingossakaan tehnyt mitään mistä minä en olisi pitänyt, mutta minä otin rohkeammin kieltä mukaan ja annoin mennä. Tapaus oli jo sillä lailla varma etten tajua miksi olisi enää pitänyt kursailla. Mutta miehen rooli on tietty erilainen. Toisaalta miehen odotetaan tekevän aloitteita, ja toisaalta miehen pitäisi olla pidättyväinen ja varovainen, ettei vaan loukkaisi naista kaikella aloitteellisuudellaan. Hällä väliä minun puoleltani moisista, kyllä minä sanon ei jos en jostain perusta.

Petteri maksoi taksin Vantaalle, kiivettiin kerrostalon yksilöön, ja ryhdyttiin aika äkkiä siinä toimeen, muitta puheitta. Selvästi se ei kumpaakaan haitannut. Riisuin Petteriltä kauluspaidan, tyylikkäästi löysät farkut ja mustat bokserit, ja Petteri riisui sen jälkeen hitaasti, jotenkin ihaillen, minulta lyhyen bilehameen ja puolihihaisen paidan. Pidin näkemästäni. Pulleilla miehillä on yleensä vähän lyhyemmät kalut; Walter De Camp taisi joskus mainita asiasta sen, että totta kai, kun rasvaa on enemmän siinä ympärillä. Mutta minulla ei ollut valittamista. Petterin vartalo oli kerta kaikkiaan herkullinen siinä, ja kalu maistuvan näköinen.

Paijattiin toisiamme ja kädet siirtyilivät nopeasti tuhmemmille paikoille. Pian olimme sängyllä. Petteri kysyi, käytetäänkö kondomia, mutta suostui mitään sanomatta kun sanoi että käytetään. (Hei totta kai käytetään!) Seksi oli aika perussettiä, hiukan hyväilyjä ja sitten paljon panemista. Mutta oli se ihanaa! Pidin ennen kaikkea kun mies oli päällä ja työnsi minun sisääni nopeasti, hiki valuen otsalta minun iholleni. Ja Petteri jaksoi kahdesti melkein heti peräkkäin. Ja minä laukesin molemmilla kerroilla. Minulle on monta vuotta ollut jo helppo laueta yhdynnässä. On käynyt tuuri.


Lauantaiaamuna oli jonkun verran krapulaa enkä ollut nukkunut oikein hyvin, kun unillekin oli päästy vasta ehkä neljän maissa. Heräsin aika aikaisin, kun olin vieraassa paikassa ja vieraan ihmisen vieressä, ja kieltäydyin aamupalatarjouksista. Jostakin syystä tahdoin vaan ulos koko paikasta. Ei siksi etten olisi ollut tyytyväinen kissa. Mutta kaipasin yksityisyyttä ja rauhaa olla itsekseen ja nollata, en halunnut keskustella asioista. Toivottavasti poika ei liikoja hämmentynyt. Joskus vaan kun on harrastanut seksiä edellisiltana niin se vaan korostaa kuinka erillisiä ihmisiä sitä ollaan, kuinka vähän tunnetaan. Puhelinnumeroa kuitenkin vaihdettiin; jos Petteri soittaa, harkitsen vakavasti tapaamista, sen verran mainiota oli. Otin bussin keskustaan ja siitä kotiin, enkä oikein jaksanut mitään koko päivänä.

Läksyjä on vieläkin rästissä, kun sunnuntainakaan ei muka ehtinyt. Lauantai-illan otin kuitenkin rauhallisesti kotona, yksi kaveri oli kylässä ja juotiin teetä.


Tänään sitten Ismon keikalle. Keikka katsotaan aina keskittyneesti läpi, mutta sen jälkeen meno muuttuu rennommaksi. Katsoo jos löytyisi seuraakin.

perjantai 9. marraskuuta 2007

Esittäytyminen

Mulla on ollut jo pidempään mielessä että pitäisin päiväkirjaa seksiseikkailuistani. Nimettömänä tietysti! Näistä ei kaikista tule oikein kavereillekaan kerrottua, ja on mukavaa jos on joku paikka missä tilittää.


Minä olen 24-vuotias opiskelijatyttö Helsingistä. Opiskelualaani en aio täällä paljastaa, enkä tarkempaa asuinpaikkaa tai muitakaan tietoja mistä minut voisi tunnistaa. Olen ollut sinkku nyt jo melkein vuoden, ja sinkkuelämä varmaan jatkuu vielä pitkään. Olen tumma ja aika pitkä, ja tykkään käydä ravintoloissa juomassa, tanssahtamassa ja tapaamassa ihmisiä, ja karatessa hikoiluttamassa kroppaa ja tyhjentämässä mieltä turhista ajatuksista. Rahaa tähän kaikkeen tulee opintotukien lisäksi perinteisesti kaupan kassalta. Omaa kämppää on pakko pitää, etteivät keittiössä aamukahvilla istuvat vieraat häiritsisi kämppiksiä.

Monet miehet ihailevat minua, sen huomaa vaikka sitä harvoin suoraan sanotaan. Olen ehkä vähän pelottava monen miehen mielestä, kun ei minua niin paljon tule ainakaan alle kolmevitoset miehet baarissa iskemään. Mutta mun on aina ollut helppo puhua uusille ihmisille eikä minua haittaa olla keskustelunavaajana. Minulla on ollut aika monia seksikumppaneita. Pidän yhden illan jutuista, ja minulla on kyllä pokkaa sanoa etten tahdo enää tavata. Olen tapaillutkin poikia vähän pidemmän aikaa silloin tällöin, mutta ei minulla ole halua sitoutua nyt.


Olen aina ollut aika fyysinen ihminen. Pidän kirjoittamisesta mahtavan paljon, on ihanaa pystyä sanomaan asioita just niinku ne ovat eikä vain sinne päin, mutta tämän sanallisuuden lisäksi elän älyttömän paljon kehollani. Rakastan seksiä. Huumaannun urheilusta. Minusta on ihanaa kosketella asioita, painautua toisen ihmisen ihoon, tulla ulkoa syyspakkasesta sisään lämpimään, maistella tuoretta espressoa tai nautiskella isoista kylmistä sushipalasista.

Ehkä se näkyy että olen vaistonvarainen, ja ehkä se on viehättävää jonkun mielestä. Ehkä minä olen siksi saanut huomattavasti useammalta kuin keskimääräinen ikäiseni. Tai sitten seksiä kerta kaikkiaan saa kun sitä pyytää. Tähän kirjaan tulee siis tulevaisuudessa pieniä tai keskisuuria kertomuksia sukupuolielämästäni, siitä puolesta joka näyttäytyy ulkokuorta katsoville harvemmin.