Ihan oikeat, söpöt treffit

No niin, sunnuntaina oli sitten treffit. Etukäteen tuntui siltä että on vaikea sopeutua sellaiseen mukavaan ja ystävälliseen deittimielialaan kaikkine viikonlopun sekoilujen ja mielialanvaihteluiden jälkeen. Untakaan ei ollut kertynyt mitenkään hirvittävästi kaiken yöelämän lomassa, ja sunnuntaina väsymys alkoi vihdoin painaa. Onneksi viikonloppu on vaan kerran viikossa.

Mutta sillä hetkellä kun Petteri astui ovesta sisään Cafe Engeliin, tajusin että kyllä tämä tästä. Minä istuin jo odottelemassa ihanan sacherkakun ja höyryävän cappuccinon kanssa, kun olin saapunut vähän etuajassa. Petteri oli pukenut päälleen jotenkin aika suloisesti nörttimäisen siniruudullisen kauluspaidan, ja farkut olivat kai ne samat kuin viime kohtaamisellamme, nuorisotyylisen löysät. Tuli sellainen lämmin olo pojan näkemisestä kun se ei ollut vielä huomannut minua ja katseli ympärilleen oven luota.

Petteri istui pöytään ja vaihdettiin kuulumisia. Minun on helpompi puhua deiteillä ensin jostain heti pinnalla päässä olevasta, siitä mitä olen tehnyt viisi minuuttia tai kaksi tuntia ennen treffeille tuloa, kuin siitä mitä yleisesti ottaen kuuluu. Enkä osaa tutustua sillä lailla tutustumisen vuoksi, siitä tulee vaivautunut olo, kuin pitäisi jotain myyntipuhetta itsestään. Joten keskustelimme niitä näitä, Petteri oli ehtinyt käydä kotona töiden jälkeen, minä taas tulin soraan myöhäiseltä luennolta vaikka olin kyllä vaihtanut vaatteet vessassa. Petteri oli edelleen hämmentyneen oloinen. Ehkä hämmennys on poikaparan perustila. Minua joskus ärsyttää epävarmat ihmiset, mutta oikeastaan vain silloin kun ne yrittävät olla jotain mitä eivät ole ja tekevät hirveästi oletuksia minusta. Petteri ei yrittänyt eikä tehnyt, olipahan vaan jollakin tapaa ujo, eikä siinä ollut mitään väärää.

Istuimme siinä sitten kolmatta tuntia ja tilasimme muutamatkin lasilliset maistuvaa Australialaista valkoviiniä kahvien loputtua, ja pääsimme jossakin vaiheessa keskustelemaan vähän vakavampiakin. "Susta ei varmaan tulisi mulle tyttöystävää, meillä on niin erilaiset maailmat", sanoi Petteri jossain vaiheessa, enkä minä voinut kuin myöntyä. Ei minusta taida olla kenellekään tyttöystäväksi vielä vähään aikaan. Se, onnistuisiko saman tyypin deittailu pidemmän aikaa siitä huolimatta, jää nähtäväksi. En kuitenkaan tahdo pitää ketään varattuna minulle kun en itse ole varattavissa. Minä myönnyin, etten ehkä ole seurustelevaa tyyppiä, mutta mukavaa että Petteri halusi tavata minut kuitenkin.

Jossakin vaiheessa tuntui ihan luonnolliselta sitten nojautua pöydän yli ja antaa Petterille pusu. Petteri siirtyi hetkeä myöhemmin minun puolelleni pöytää ja antoi minun rohkaistuani muutaman pusun lisää. Minusta alkoi tuntua, että olisi paras etsiä jotain vähemmän julkista paikkaa, mutten kehdannut ihan heti ehdottaa mitään. Tämä oli herkkää puuhaa, ei siinä mennä heti seksiä ehdottelemaan. Petteri muutti takaisin omalle puolelleen pöytää ja me siemailimme viinimme loppuun hiljaisuudessa mutta hymyillen. Minulla oli vähän voitonriemuinen olo: lievästä molemminpuolisesta hämmennyksestä huolimatta tilanne oli taas melko lailla paketissa.


Kysyin, lähdetäänkö jonnekin, kun kahvilakin sulkisi pian, ja päätimme mennä minun luokseni. Asun hyvinkin järkevän matkan päässä keskustasta ihan viehättävässä yksiössä, jossa tilaa vievät lähinnä ylikuormitettu kirjahylly (ennen kaikkea 1900-luvun realistinen kirjallisuus maistuu) ja aikanaan melko paljon rahaa vienyt 120 senttiä leveä vuode. Vuoteessa on aina värilliset lakanat, tummanpunaista tai jotain herkullista Nanson kuviota. (Lakanat ovat klassikkojoululahjatoive!)

Istuttuamme siis jonkin aikaa bussissa, takapenkillä, vaikka ei siellä tällä kertaa mitään tapahtunut, saavuimme kotiluolalleni ja menimme sisään. Keittelin teetä jotta käsillä olisi jotakin tekemistä ja istahdimme sängylle juomaan sitä. Teet jäivät kuitenkin yöpöydälle kun innostuimme pussailemaan lisää, pitkään ja aika hellästi. Minua alkoi kyllä huulten kevyt koskettelu kutkuttaa jalkojen välistä, ensin ihan vähäsen ja sitten aika sietämättömästi, ja lopulta alkoi turhauttaa liiallinen hellyys.

Mutta tilanteita ei voi viedä eteenpäin nopeammin kun ne itse kulkevat, joten hengitin syvään ja ihan varovaisesti availin Petteriltä muutamia paidan ylimpiä nappeja ja nuolaisin valkoista kaulaa. Rinnalla oli hajanaisia mustia karvoja, mutta Petteri ei todellakaan ole mikään kovin karvainen mies. En ihan tiennyt oliko reaktio lähentelyyni positiivinen vai negatiivinen, mutta toisaalta miehellä ei ainakaan ollut ollut mitään pusuja vastaan. Pussasin vielä varovasti kaulaa muutaman kerran ennen kuin palasin huulille, ja Petteri siirsi kädet lanteilleni. Kyllä se halusi. Vähitellen kiemurreltiin lähemmäs ja lähemmäs, tulin hajareisin sen syliin, se siirsi kädet lanteille samaan kohtaan missä ne oli olleet mutta paidan alle, mä napitin sen paitaa vielä enemmän auki, ja kohta kummallakaan ei ollut vaatteita. Hyväilimme toisiamme yhä intiimimmin ja lopulta runkkasimme toisiamme ihan avoimesti.

Petterin kanssa paneminen oli kuitenkin semmoista perusvääntöä, joka jätti mut jotenkin puolikylmäksi. Kyllä mä tiedän että Petteri yritti parhaansa, mutta ehkä tämä ei ole sen vahva laji. Ehkä sitä pelottaa. Ehkä sillä ei ole paljoa kokemuksia. Kuka tietää. No, Petterin rullattua kondomin kyrpänsä päälle kiipesin hajareisin seinää vasten istuvan miehen päälle ja ratsastin hyvän aikaa. Petteri katseli mua kuin ihmeissään, vaikka oikeasti avoimet silmät ja suu varmaan kertoivat nautinnosta.

Sitten pyysin sitä naimaan mua takaapäin, lempiasennossani. Se oli ihan mukavaa paitsi että se ei kehdannut tai osannut panna oikein kunnolla, ja pyysi mut pian alleen. Siinä se nai mua, suurena, hikisenä, kalpeana ja niin tosissaan etten voinut olla hymyilemättä, jostain sellaisesta läheisyydentunteesta. Nautinnostakin toki, joka kasvoi tasaisesti kun Petteri lopulta kiihdytti tahtia ja osui yhä paremmin mun sisään. Sain orgasmin noin kolme sekuntia ennen Petteriä, kun poika laukeamista lähestyessään osasi lopulta heittää varovaisuuden mäkeen ja antaa mennä, rynkyttää mua oikein kovaa keskikokoisella munallaan.

Olo seksin jälkeen oli jotenkin haikea ja samalla iloinen. Ehkä se oli ollut mulle aika puolinainen kokemus. Sääli että poika on muuten niin sympaattinen mutta sängyssä multa jää aina jotain puuttumaan. Hetken levättyämme kävimme suihkussa, kumpikin vuorollamme, mä söin voileivän koska nälätti, juteltiin vähän aikaa hälläväliä-asioita ja sitten mentiin vuoteeseen. Kello ei ollut puoltayötäkään, mutta univelat ja lämmin miehen ruho vieressä hoitivat hommansa ja mä nukahdin alta aikayksikön.


Aamulla Petteri söi mun kanssa kunnon aamiaisen. Yleensä en ole aamiaistanut poikien kanssa, koska aamuisin olen herkällä ja ärtyisällä mielellä ja haluan pohtia asioita yksikseni, mutta nyt oltiin mun kotona eli en oikein voinut häipyäkään, ja toisaalta toisten treffien jälkeen ei ole enää niin epämääräinen tunnelma aamulla. Nautittiin kunnon aamiainen, kahvia, kananmunia, paahtoleipiä, paprikaa ja kurkkua.

Aamupalan jälkeen Petteri poistui töihin (tyyppi käy oikeissa, vastuullisissa aikuisten töissä!) ja minä jäin miettimään, jaksaisinko vielä raahautua luennoille. Olo oli omituinen, enkä oikein tiennyt tahdonko edes nähdä Petteriä uudestaan.

Mutta jälkeenpäin ajateltuna: Taidan kuitenkin olla vähän ihastunut! En liikaa, mutta sillä lailla kutittavasti. Hämmentävää!